Olin itse talvilomalla, kun korona nousi uutisotsikoihin. Aluksi yksittäiseltä tuntunut tapaus ehti viikon sisällä levitä niin laajalle, että lomaperjantaina sain, osittain jo odottamanikin puhelun; Salvan nettisivuille pitäisi päivittää tiedote, kuinka palvelukeskuksessamme toimitaan poikkeuksellisissa oloissa. Se oli ensimmäinen hetki, kun virus tuntui todelliselta.

Epäonnenpäivä, perjantai 13. maaliskuuta mullisti oman työkevääni totaalisesti! Teen opetustyötä Salon seudulla riskiryhmäläisten kanssa useissa eri työympäristöissä ja kuulun itsekin riskiryhmään. Koronavirus iski vasten kasvoja oikein urakalla! 

Työskentelen tällä hetkellä Ilolansalon Palvelukodin vastaavana sairaanhoitajana. Palvelukodin puolella asuvat ihmiset, jotka tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa ympäri vuorokauden. Meillä työhön kuuluvat arkiset toimet, kuten asukkaan syöttäminen, suihkussa ja saunassa käyttäminen sekä vessatus. Lisäksi ajamme parran, laitamme hiukset ja huolehdimme muusta perushygieniasta.  Arkiaskareiden ohessa järjestämme viriketoimintaa, kuten ulkoilua ja askartelua sekä erilaisia musiikkitilaisuuksia ja retkiä.

Ilolansalon aamiais- ja lounaspöytien ääressä käy vilkas keskustelu. Ihmetellään, kun lehdet ja uutiset ovat täynnä isojen hoivalaitosten ikäihmisiin kohdistuvia virheitä ja laiminlyöntejä. Todetaan: ”Kyllä meillä sentään on asiat hyvin.”

Olen töissä lähihoitajana Ilolansalossa palvelukodeissa ja työhöni kuuluu asukkaiden perushoito sekä kaikki muu heihin liittyvä. Lisäksi päivittäin käytän työssäni aikaa että järjestelen ja sisustan palvelukodeissa. Mielestäni on tärkeää, että asukkaat saa asua kodikkaassa ja kauniissa kodissa. Ja omaisille on myös kiva tulla viihtyisään palvelukotiin.

Sain kunnian käydä tutustumassa Palvelukotiemme arkeen kahden aamupäivän ajan. Palvelukodeissamme asuu pääasiassa muistisairauksia sairastavia asukkaita.

Aloitin siviilipalveluksen maaliskuun alussa ja nyt, kun tätä kirjoitan, olisi vielä 93 päivää palvelusta jäljellä. On se aika mennyt kyllä nopeasti. 

Olen ollut Ilolansalossa harjoittelussa yhteensä 9 viikkoa. Haluaisin kertoa kokemuksestani ja vanhustenhoidon eroista Suomen ja Japanin välillä. 
Isovanhempien asuminen lastensa luona on ollut yleisempään vielä kuin Suomessa, mutta vanhainkodissa asuminen on yleistynyt paljon viime vuosina kuten muissakin kehittyneissä maissa. Omatkin isovanhempani asuivat vanhainkodissa viimeiset vuoteensa.

I have a dream…. minullakin oli unelma, joka on toteutunut. Kehdeksantoista vuotta sitten perustettu Salva-niminen yhdistys on tehnyt suuria tekoja. Sain olla laittamassa sitä alulle. Vaatimattomasta alusta on kehittynyt Salon mittakaavassa merkittävä toimija; työnantaja ja palveluntuottaja – sekä lähimmäisvastuun kantaja.

Tavoitteena oli rakentaa palvelutalo, jossa voi elää koko elämänsä. Palvelukeskus Ilolansalo Aatoskoteineen valmistui jouluksi 2002, Ainokoti juhannukseksi 2010 ja Ilolansalo II kesäksi 2011. Pikkuhiljaa kaikki asunnot saivat asukkaansa.